Yleisösuhde uusiksi – teatteriklovnerian anti improvisoijalle

REDit-ryhmä Tanja Salo (vas.), Tanja Seppälä (takana) ja Saija Laukka (oikealla). Kuva: Ari Viiri.

Olin tehnyt vuosia improvisaatioteatteria, kun minut houkuteltiin klovnerian alkeistyöpajaan. Olin nähnyt klovneja aiemmin vain sirkuksessa ja kerran lavalla, enkä oikein tiennyt, mitä odottaa. Nyt muutamien työpajojen jälkeen itselleni on pikkuhiljaa alkanut hahmottua, mistä teatteriklovneriassa on kyse.

Klovneriaa on monia koulukuntia, sitä opetetaan monin tavoin ja eri opettajat esimerkiksi painottavat eri asioita. Ne työpajat, joissa olen itse ollut, ovat painottaneet läsnäolon ja yleisökontaktin merkitystä hieman eri tavalla kuin mihin olen improvisaatioteatteria tehdessä tottunut.

Vaikka klovneriaesitys olisi käsikirjoitettu, siihen liittyy yleensä myös improvisoiminen. Esitys voi olla täysin improttu tai siinä voi olla elementtejä, jotka ovat improttuja. Tärkeää klovneriassa on reagoiminen yleisöön: klovnin tulee olla herkkä sille, miten yleisö suhtautuu häneen. Se tarkoittaa, että klovnin oltava läsnä, niin itselleen kuin yleisölle eli tavallaan on oltava tietoinen muun muassa siitä, mitä itse tekee ja miten itse on lavalla mutta myös siitä, millaisia tunteita katsojissa herää.

Yksi klovnin yleisökontaktityökaluista on hänen oma katseensa. Katseen avulla klovni välittää yleisölle tunteita, mutta myös poimii yleisön pienenpieniä vihjeitä siitä, mikä lavan tapahtumista herättää reaktioita katsojissa. Perinteisessä improvisaatioteatterissa puolestaan usein kohtaus vie mennessään: on keskityttävä kavereihin lavalla, dialogiin, fyysiseen ilmaisuun ja kohtauksen etenemiseen. Yleisöstä on tietoinen, mutta yleisön reaktioiden seuraaminen on vaikeaa – esimerkiksi neljättä seinää ei usein rikota muulloin kuin esimerkiksi juonnettaessa esitystä. Klovneriassa luodaan yhteys yleisöön aistimalla ja tarkkailemalla heidän reaktioitaan – myös katsomalla suoraan yleisöä.

Läsnäoloon, katseeseen, olemiseen lavalla ja yleisöön keskitytään klovneriassa heti alkeista lähtien. Kokemuksemme mukaan kokeneetkin improvisoijat ovat saaneet sekä improvisaation tekemiseen että arkeensa, kuten vuorovaikututustaitojen kehittämiseen, työkaluja klovneriasta. Klovneria on tuonut ylipäätään elämään kommunikointiherkkyyttä. Nyt tiedän myös, että se mitä luulin tietäväni klovneista esimerkiksi sirkuksen perusteella on itse asiassa erittäin, erittäin kapea siivu siitä, mitä kaikkea klovneria on – ja teatteriklovneria on antanut minulle paljon uutta ajateltavaa improvisoijana.

Improvisoija – tule tutustumaan teatteriklovneriaan!

Klovneriaseminaarifestivaali Oulussa 3.-5.9.2021.

https://www.facebook.com/Klovneriaseminaarifestivaali

Improvisaatioteatteri Uniikki Unikornin ja REDit-klovneriaryhmän

Tanja Seppälä