Pyöritämme vanhojen työpajojen pohjalta edelleen keväällä 2023 liikeimprovisaatioryhmää. Yritämme saada vapaa tanssi -tyyppisen kokoontumisen järjestettyä kerran kuukaudessa. Kokoamme yhdessä soittolistan, joka toimii liikeimpron inspiraationa. Sovimme päivän yhdessä Doodlen kautta.
Samoin aiempien työpajojen pohjalta kokoontuu noin kerran kuussa virtuaalisesti myös kirjoitusryhmä. Kirjoituskerroilla on kirjoitusidea (esimerkiksi valokuva, piirroskuva, laulu, tilanne, tietynlainen hahmo tai jotain vastaavaa), jonka pohjalta kirjoitamme tarinoiden alkuja. Kirjoituskerran pituus on puolitoista tuntia. Kukin voi kirjoittaa halutessaan tarinat valmiiksi itse muulla ajalla. Osallistujien toiveesta olemme tehneet muutakin, kuten esimerkiksi kirjoittaneet yhteistä tarinaa tai viimeistelleet aiempia tekstejä.
Kumpaankaan ryhmään littyäkseen ei tarvitse kokemusta draamasta tai improvisaatiosta.
Jos kiinnostuit, kirjoita:
tanja.elisabet.seppala(a)gmail.com.
Samasta osoitteesta voit myös kysyä kaikenlaisia näihin ryhmiin liittyviä kysymyksiä.
Tykkäätkö kertoa tarinoita? Oletko koskaan kokeillut kirjoittaa niitä?
Tervetuloa impron työkaluista ammentavaan luovan kirjoittamisen työpajaan. Paja on virtuaalinen (Zoomissa) ja kaksiosainen. Tapaamiset ovat ma 20.12. klo 19-20:30 ja ma 27.12. klo 19-20:30.
Kaksiosaisen työpajan teema on aistien hyödyntäminen kirjoittamisessa. Työpajan aluksi on vapaan kirjoittamisen osio, sitten tehdään 3 kirjoitusharjoitusta. Työpaja tarjoaa ideat tekstien lähtökohdiksi, mutta voit kirjoittaa, mistä näkökulmasta haluat ja minkä tahansa genren tekstin(alun).
Työpaja ammentaa ideoita teatteri-improvisaatiosta, mutta pajaan voi osallistua, vaikka ei olisi improa tehnytkään. Impron perusteiden tunteminen tukee kuitenkin kirjoitustehtävien ymmärtämistä ja Tanjan lähestymistapaa kirjoittamiseen. Et tarvitse aiempaa kirjoittamiskokemusta, kiinnostus riittää!
Työpajan ohjaa Uniikki Unikornin Tanja Seppälä. Se on saanut inspiraationsa muun muassa Amsterdamissa vaikuttavan Gael Doorneweerd-Perryn ohjaamista työpajoista ja niiden poikimasta kirjoitusryhmästä.
Työpajan hinta on 15 euroa / 10 euroa (aleryhmät eli opiskelijat, eläkeläiset, työttömät) ja maksu sisältää molemmat kerrat. Toivoisin, että pystyisit osallistumaan molemmille kerroille, sillä ne ovat jatkumo.
Työpajaan mahtuu 12 ilmoittautunutta, ja se toteutuu neljällä osallistujalla.
Ilmoittautuminen osoitteeseen tanja.seppala@uniikkiunikorni.fi to 16.12. mennessä. Saat vastauksessa maksuohjeet. Voit myös lähettää kysymyksiä.
REDit-ryhmä Tanja Salo (vas.), Tanja Seppälä (takana) ja Saija Laukka (oikealla). Kuva: Ari Viiri.
Olin tehnyt vuosia improvisaatioteatteria, kun minut
houkuteltiin klovnerian alkeistyöpajaan. Olin nähnyt klovneja aiemmin vain
sirkuksessa ja kerran lavalla, enkä oikein tiennyt, mitä odottaa. Nyt muutamien
työpajojen jälkeen itselleni on pikkuhiljaa alkanut hahmottua, mistä teatteriklovneriassa
on kyse.
Klovneriaa on monia koulukuntia, sitä opetetaan monin tavoin
ja eri opettajat esimerkiksi painottavat eri asioita. Ne työpajat, joissa olen
itse ollut, ovat painottaneet läsnäolon ja yleisökontaktin merkitystä hieman
eri tavalla kuin mihin olen improvisaatioteatteria tehdessä tottunut.
Vaikka klovneriaesitys olisi käsikirjoitettu, siihen liittyy
yleensä myös improvisoiminen. Esitys voi olla täysin improttu tai siinä voi
olla elementtejä, jotka ovat improttuja. Tärkeää klovneriassa on reagoiminen
yleisöön: klovnin tulee olla herkkä sille, miten yleisö suhtautuu häneen. Se
tarkoittaa, että klovnin oltava läsnä, niin itselleen kuin yleisölle eli
tavallaan on oltava tietoinen muun muassa siitä, mitä itse tekee ja miten itse
on lavalla mutta myös siitä, millaisia tunteita katsojissa herää.
Yksi klovnin yleisökontaktityökaluista on hänen oma katseensa. Katseen avulla klovni välittää yleisölle tunteita, mutta myös poimii yleisön pienenpieniä vihjeitä siitä, mikä lavan tapahtumista herättää reaktioita katsojissa. Perinteisessä improvisaatioteatterissa puolestaan usein kohtaus vie mennessään: on keskityttävä kavereihin lavalla, dialogiin, fyysiseen ilmaisuun ja kohtauksen etenemiseen. Yleisöstä on tietoinen, mutta yleisön reaktioiden seuraaminen on vaikeaa – esimerkiksi neljättä seinää ei usein rikota muulloin kuin esimerkiksi juonnettaessa esitystä. Klovneriassa luodaan yhteys yleisöön aistimalla ja tarkkailemalla heidän reaktioitaan – myös katsomalla suoraan yleisöä.
Läsnäoloon, katseeseen, olemiseen lavalla ja yleisöön
keskitytään klovneriassa heti alkeista lähtien. Kokemuksemme mukaan kokeneetkin
improvisoijat ovat saaneet sekä improvisaation tekemiseen että arkeensa, kuten
vuorovaikututustaitojen kehittämiseen, työkaluja klovneriasta. Klovneria on
tuonut ylipäätään elämään kommunikointiherkkyyttä. Nyt tiedän myös, että se
mitä luulin tietäväni klovneista esimerkiksi sirkuksen perusteella on itse
asiassa erittäin, erittäin kapea siivu siitä, mitä kaikkea klovneria on – ja teatteriklovneria
on antanut minulle paljon uutta ajateltavaa improvisoijana.
Improvisoija – tule tutustumaan teatteriklovneriaan!
